Tietotekniikan taidot kuuluvat tänä päivänä kansalaisten perustaitoihin. Niitä tarvitaan työelämän lisäksi myös virallisten asioiden hoitamisessa, harrastuksissa, vapaa-ajalla ja työelämän jälkeenkin. Tietotekniikan käyttöön ollaan tutustuttu jo yhä aikaisemmassa iässä, ja kouluissa se on jo osa normaalia opetusta. Täten yhä harvempi enää vieroksuu istuutua sähköisen työpöydän ääreen, samalla kun alojen huiput muistuttavat jatkuvasti tietotekniikkaosaamisen tärkeydestä. Työpaikkojen lisäksi myös kodeissa ollaan nähty eräänlainen digitaalinen vallankumous, kun älylaitteet ovat valtaamassa nopealla vauhdilla vanhojen kodinkoneiden ja pienlaitteiden tilan.
Tänä päivänä etenkin nuoret ovat nokkelia tietotekniikkataitureita, ja he myös uskovat eniten tietotekniikkataitojen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Valtaosa toisen asteen opiskelijoista uskoo, että he tulevat tarvitsemaan työpaikallaan viestintäteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyviä taitoja. Tästä huolimatta varsinaiset tietotekniikka-ammatit, kuten datanomit, eivät ole kasvattaneet suosiotaan yhtä vahvasti.
Tutkimusten mukaan jopa puolet tytöistä eivät pidä tietotekniikka-alaa houkuttelevana, ja jopa neljännes ei usko tarvitsevansa teknologiaa tulevaisuuden työpaikallaan ollenkaan. Suomeen tarvitaan kuitenkin yli 50 000 teknologia-alan osaajaa vuoteen 2021 mennessä.
Tietotekniikan laajemman soveltamisen tarkoitus on ollut helpottaa työtapoja ja parantaa työpaikan tuottavuutta. Uusien tietotekniikkaratkaisujen esittely ja sovellus ei välttämättä tuota heti positiivisia kokemuksia työyhteisössä. Etenkin alat, joissa työprosessit ovat vuosikymmenien ajan perustuneet tarkasti kehitettyihin työtapoihin, voivat kokea suuriakin vaikeuksia, kun pitäisi siirtyä täysin uusiin järjestelmiin. Siirtymisvaihe voi tuottaa paljon lisätyötä ja lisäksi ahdistusta työntekijöiden keskuudessa. Tällöin kyseessä ei ole pelkästään uuden tietotekniikan oppiminen, vaan totuttujen työskentelytapojen täydellinen muuttaminen.
Lisäksi monet kasvoittain tapahtuvat kanssakäymiset, kuten kokoukset, voidaan tehdä virtuaalisesti. Ennen jopa koko päivän kestäviä kokousmatkoja ei enää tarvita, vaan ne voidaan hoitaa sähköisten työpöytien ja videoneuvotteluiden välityksellä muutamassa tunnissa. Tällöin asioiden käsittely ei noudata vanhoja malleja, joka voi joiltakin työntekijöiltä tuntua uhkana omalle asiantuntemukselle ja työasemalle.
Uusien teknologia- ja tietotekniikkaratkaisujen esittely työpaikoille ei siis välttämättä tarkoita sujuvuutta, vaikka työntekijöiden taidot olisivat kunnossa. Se on haaste niin työntekijöille kuin työnantajallekin.
Teknologian kehityksestä puhutaan paljon, ja tulevaisuudessa sen uskotaan mullistavan yhä suuremmissa määrin työelämän jokaista osa-aluetta. Monet asiantuntijat kuitenkin hillitsevät siitä syntyviä pelkoja. Teknologian kehitykseen pitää suhtautua rohkeasti ja ilman pelkoa, vaikka siitä syntyisi toimintamallien murtumisia. Erilaisten teknologisten muutosten, erityisesti automaation, tiedetään korvaavan helposti ihmisten tekemän työn, mutta samalla ne luovat uusia työpaikkoja. Tästä huolimatta etenkin matalan osaamisen tehtävät ovat nopeasti vähenemässä, mutta luovuutta ja korkeaa osaamista vaativia työtehtäviä on erittäin vaikeaa korvata koneilla.
Tietotekniikan ja teknologian kehityksen vierellä myös työn luonne muuttuu. Suorittavasta fyysisestä työstä siirrytään tekemään enemmän aivoja vaativaa ajattelutyötä. Se mahdollistaa yhä useammalle mahdollisuuden tehdä töitään myös etänä, käytännössä missä vain milloin vain. Työnteko on yhä itsenäisempää ja joustavampaa, mutta samalla se vaatii työntekijältä yhä suurempaa vastuuta. Tietoa voidaan helposti välittää erilaisten laitteiden välityksellä, joka avaa aivan uusia tapoja hoitaa asioita samalla kuin tiedonkulku hoituu näppärästi. Kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon vähentymisen myötä kuitenkin riski väärinymmärryksistä kasvaa.
Tietotekniikkaosaaminen ei kuulu niihin taitoihin, jotka opitaan vain kerran elämässä. Etenkin eläkeiän noustessa, työelämässä pitää panostaa elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen. Enää ei voi olettaa, että ihminen tekee samanlaista työtä koulunpenkiltä eläkeikään asti, vaan työura voi koostua monen alan osaamisesta.
Tietotekniikkataitoja voidaan ajatella melkein kuin autolla ajamisesta: perustaidot opitaan jo nuorena, mutta uusia reittejä ja lisätaitoja opitaan matkan varrella. Nykyajan nuorille tietotekniikkataidot ovat jo itsestäänselvyys. Taitojen kehittämisessä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään iästä. Monet tuntevat monia vanhempia henkilöitä, jotka ovat oppineet tietotekniikkataidot vasta vanhempana, mutta osaavat hoitaa matkavaraukset ja pankkiasiat yhtä hyvin kuin nuoretkin.
Tietotekniikka ja teknologia kehittyvät kuitenkin suurin harppauksin, jonka johdosta taitojen päivittäminen on välttämätöntä koko työyhteisössä. Työtehtävät muuttuvat koko ajan, ja ennustusten mukaan tulevaisuuden menestyjät ovat juuri heitä, jotka ovat valmiita opettelemaan jatkuvasti uutta. Ei ole siis väliä, missä vaiheessa työuraa on: aktiivinen uuden etsiminen ja uusien asioiden ääreen suuntautuminen kannattavat aina.
Vuonna 2017 tehdyn Made In Finland -tutkimuksen mukaan melkein 90 prosenttia suomalaisista uskoivat teknologian käytön lisääntyvän Suomen työelämässä tulevaisuudessa. Melkein yhtä suuri joukko uskoi myös oman sopeutumisen ja ammattitaidon jatkuvan kehittymisen tarpeen lisääntyvän. Suurin osa suomalaisista näkee teknologian kehittymisen mahdollisuutena, eikä uhkana. Sen uskotaan vapauttavan aikaa ihmisten välisille kohtaamisille ja vuorovaikutukselle. Teknologia nähdään siis ihmisiä yhdistävänä ja inhimillistä vuorovaikutusta lisäävänä tekijänä virtuaalisen yhteydenpidon vierellä. Etenkin nuorille digitaalisuus on tulevaisuudessa osa arkipäivää.
On kiistatonta, että tietokoneista ja teknologiasta on ollut ehdotonta hyötyä jokaiseen elämän osa-alueeseen. Niiden avulla raskaat toimet hoituvat käden käänteessä, ja niitä voidaan käyttää ratkomaan ongelmia, joihin ihmisaivot eivät kykene.
Parhaimmillaan teknologiset innovaatiot parantavat ihmisten elämänlaatua. Työelämässä ne ovat merkittäviä tekijöitä menestykselle ja taloudelliselle kasvulle. Jatkuva teknologian kehitys vaatii suurta ja elinikäistä panostusta koulutukseen ja oppimiseen niin työnantajalta kuin työntekijältäkin. Suomalaiset suhtautuvat kuitenkin erittäin positiivisesti tietotekniikan ja teknologian käyttöön työelämässä.
