Tietotekniikka elämässämme

Tervetuloa IT-alojen monista hyödyistä kertovalle sivustolle! Käsittelemme artikkeleissamme laajasti alan kehitystä ja sitä, miten älykkäät teknologiat vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Olit sitten alasta kiinnostunut harrastelija tai jo monessa liemessä keitetty koodari, olemme varmoja, että löydät sivustoltamme mielenkiintoista luettavaa.

Jotta tiedetään, mihin suuntaan ollaan menossa, on ensin tehtävä pikainen katsaus siihen, mistä on lähdetty. Tietotekniikka on muuttanut yhteiskuntarakenteita, ja netin käytön lisäännyttyä sekä monipuolistuttua kohdataan alalla yhä enemmän vaikeitakin eettisiä valintoja ja tekijänoikeuksiin, yksityisyyteen sekä tietoturvaan liittyviä kysymyksiä. Ennen tietokoneita käytettiin sähköisiä laskentalaitteita, ja siitä kehitys on kulkenut telekommunikaation kautta erilaisiin tuotanto-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmiin. Tietokoneen toimintaperiaate esiteltiin jo 1820-luvulla, ja analyyttiseksi koneeksi kutsutussa vempaimessa oli mahdollisuus tiedon syöttöön, ohjelmointiin, säilömiseen ja tulostamiseen. Alan Turing jatkoi Charles Babbagen jalanjäljissä, joita seurasivat Konrad Zuse ja Freddie Williams.

Sittemmin tietokoneiden kehityksessä on nähty jo viisi sukupolvea, ja vaikka Suomessa on runsaasti teknistä osaamista, lukeutuu maamme vanhin tietokone neljännen sukupolven laitteisiin. Ensimmäisen sukupolven tietokoneet toimivat elektroniputkilla, releillä ja mekaanisilla komponenteilla, toisella sukupolvella siirryttiin transistoreihin, kolmannella vallitsivat mikropiirit, neljännellä syntyivät mikroprosessorit ja viides eli vallitseva sukupolvi laskee mukaan kämmentietokoneet, taulutietokoneet ja älypuhelimet. Kotimaan ensimmäinen toimiva tietokone oli vuonna 1958 Postisäästöpankille hankittu IBM 650 tai tuttavallisesti ”Ensi”. Sen sijaan vanhin vielä käytössä oleva kone on vuonna 1988 asennettu IBM:n AS/400 -palvelin.

Tulevaisuus näyttäytyy kirkkaana suomalaiselle tekniikkaosaamiselle. Tietotekniikka-ala on järjestäytynyttä, ja sitä on mahdollista opiskella monissa huippuyliopistoissa, kuten Aalto-yliopistossa ja Haaga-Heliassa Helsingissä. Suurimman toimialan titteli on viime vuosina ollut ohjelmistoyrityksien hallussa, kun taas it-laitteiden valmistajilla on ollut laihemmat vuodet.

IT-alan työpaikkoja

Kuten sivustomme artikkeleista selviää, kehityssuunta on nähtävissä myös IT-alan työpaikoilla. Laitevalmistus liukuu vääjäämättä Kiinaan ja muihin Aasian maihin, kun taas ohjelmistokehitys pyritään pitämään kotimaisen know-how:n piirissä. Vuoden 2018 jymy-yllättäjä on ollut mokkulakehittäjä Uros, jonka roaming-palveluihin perustuva liiketoiminta kasvoi 1030 prosenttia. Hyvin pyyhkii myös Nokian puhelimia valmistavalla HMD Globalilla, ja peleihin keskittyvät Supercell ja Rovio Entertainment pitävät pintansa kovassa kilpailussa. Muutkin puhelinyhtiöt, kuten Telia Suomi, DNA ja Elisa ovat alan suurimpia työllistäjiä.

Työnimikkeitä ovat tekninen projektipäällikkö, ohjelmistointegraattori, pilvipalveluarkkitehti tai java-kehittäjä. Ohjelmistokehityksessä myös yhä useammat työnantajat ostavat freelancereiden koodaus- tai muita palveluita palkkaamisen sijaan. Tietoturvaan perehtynyt järjestelmäasiantuntija voi tehdä työtään aivan toiselta puolelta maailmaa yrityksen sijaintiin nähden, ja yhä kasvavassa määrin IT-alan työpaikkojen työkieli on englanti, ohjelmointikielien lisäksi, totta kai.

Tietotekniikka arjessa

Arjessa tietotekniikka on valloittanut jo monia osa-alueita, ja esineiden internet tekee tuloaan entistä vahvemmin myös yksityiskoteihin. Valoja ja lämpötilaa voidaan säädellä sovelluksilla, imurirobotti hurahtaa käyntiin sormen pyyhkäisyllä, ja älylukko pitää tunkeilijat loitolla. Pankit ja muut palveluntarjoajat ovat siirtyneet mobiiliin, ja älypuhelimeen voi liittää virtuaalisen luottokortin tai mobiililompakon. Myös lähisiirto ja P2P-maksaminen, eli rahansiirto yksityiseltä henkilöltä toiselle, ovat vahvassa nousussa. Esineiden internet tuo paitsi joustavuutta, nopeutta ja mukavuutta – myös merkittäviä kustannussäästöjä. Kodin ja toimiston sisäiset verkot sekä muut kytketyt yhteisöt helpottavat tiedonkulkua ja parantavat palveluita. Liikenteen seuranta ja ohjaus sekä julkisen liikenteen palvelut hyötyvät sovelluksista yhtä paljon kuin kyytiä odottava matkustajakin. Viihdeteollisuus, terveydenhuolto ja kuntoilu ovat myös aloja, joilla erilaiset sovellukset ja rannekkeet, kuten Fitbit, ovat erittäin suosittuja.

Influencers – verkon vaikuttajat

Netti ja tekniikka ovat löytäneet myös omat airueensa, joihin kurkistamme. Äänet, jotka esittelevät uusinta uutta olevia keksintöjä. Applen iPhonet keikkuvat Googlen trendikkäimpien ja eniten haettujen avainsanojen listoilla, ja tekniikan alojen vaikuttajilla, kuten Elon Muskilla ja Mark Zuckerbergilla, on Twitterissä ja Instagramissa miljoonia seuraajia.

Uusista tuotteista ilmoitetaan sosiaalisessa mediassa, ja kekseliäät #hastagit levittävät sanomaa paremmin kuin perinteisen median keinot ikinä pystyisivät. Viesti on kohdennettua ja menee saman tien tekniikasta kiinnostuneille käyttäjille, jotka muodostavat samalla kaikkein potentiaalisimman ostajaryhmän. Unbox Therapy on puolestaan yli 12 miljoonaa seuraajaa omistava YouTube-kanava, joka esittelee uudet tuotteet ja kaikki niiden herkut käyttäjäystävällisellä tavalla. Kuka paksuja ohjekirjoja enää lukisikaan? Tekniikkauutuuksia voi seurata myös Marques Brownleen YouTube-kanavalla, ja jos googlen toiminta kiinnostaa, kannattaa lukea Twitteristä, mitä Matt Cuttsilla on asiasta sanottavanaan.

Muutoksen tuulia

Tekniikka ja IT-ala elävät ja muuttuvat vauhdilla, jossa on vaikea pysyä mukana. Vaikuttajat ja Forbes kertovat mistä milloinkin puhutaan ja kuka on alalla ollut kaikkein menestyvin. Esineiden internet tulee olemaan entistä vahvemmin läsnä, mutta samalla uhkakuvat koneiden vallankumouksesta kasvavat.

Kyperhyökkäykset ja elektroninen sodankäynti yleistyvät teknologian kehityksen mukana, ja lakeihin tulee tehdä muutoksia sitä mukaa, kun yhteiskunta muuttuu. Lainsäädännössä ollut porsaanreikä muun muassa mahdollisti aseiden 3D-tulostuksen Yhdysvalloissa, ja puoliautomaattiaseista on tullut osa suoratoistopalvelua. Kuka tahansa yksityishenkilö voi ostaa ja ladata ohjeet, jotka printteri puolestaan piirtää suoraan omassa kodissa.

Kehitys luo mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, joita ei voida jättää huomiotta. Virusturvaohjelmilta vaaditaan tänä päivänä ja tulevaisuudessa entistä enemmän, kun koko elämämme tulee olemaan verkossa: rahat, terveystiedot ja jopa auton avaimet. Pysy kuulolla!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *